Tasavertaiset onnittelut 2. asteen opintonsa päättäville

Kesä ja kärpäset. Kevät ja ylioppilaat. Mitä muuta kulunutta tähän vielä keksisi?

Hyttysen toukkia veden pintakalvoon kiinnittyneinä.

Ensinnäkin A) kesästä ensimmäisenä tulee kylläkin mieleen ötökkätasolla hyttyset (tai hämähäkit araknofobiaiselle). Uutisissakin juuri kerrottiin, että tästä tulee taas runsas hyttyskesä. Hyttyslajikkeita meillä Suomessa on nelisenkymmentä. Ja ne kaikki aikovat tulevanakin kesänä inistä meidän korviemme juuressa. Kärpäsistä ei uutisoida, vaikka niitä lajikkeita onkin arvostetun lähteen (Wikipedia) mukaan 3800 eri lajiketta ihan täällä kotomaassamme. Tiesittekö muuten, että paarmat ovat yksi kärpäsheimo?


Ja sitten se B. Missä on hehkutus ammattiin valmistuvista yleissivistävät opintonsa päättävien ylioppilaiden rinnalla? Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry järjesti alkuviikosta mediahuomiota herättäneen marssin asian puolesta. Itse olen valmistunut ylioppilaaksi vuonna miekka ja kivi, mutta näin jälkikäteen arvostaisin kyllä ammattitutkintoa enemmän. Ylioppilaana et tosissaan ole yhtään mitään, ammattiin valmistuneena sinulla on jo ammatti. Kyllä se on mielestäni suurempi saavutus.


Aikaisemmin yliopistoihin pääsyn yksi kriteereistä oli ylioppilastutkinnon suorittaminen. Nykyään, onneksi, on tätäkin kriteeriä saatu muutettua nykyaikaisemmaksi. Yliopistohaku.fi:ssäkin yhteishakukelpoiseksi luetellaan muiden muassa nämä tutkinnot suorittaneet:

• vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
• näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon

Tältä pohjalta kun noita toisen asteen koulutuksia verrataan, ovat ne silminnähden samalla viivalla. Mutta. And there's always a but. Jos nuori toisen asteen jälkeen jääkin vailla opiskelupaikkaa korkeakoulussa, tai vailla työpaikkaa, niin yhdenvertaisuus on historiaa. Kela nimittäin maksaa opintonsa päättäneelle työttömälle työnhakijalle työmarkkinatukea, mutta kun kyse on alle 25-vuotiaista, on ammatillinen koulutus yksi tuen saamisen kulmakivistä. Ylioppilaat joutuvat odottamaan 5 kuukautta päästäkseen kiinni tuohon etuun. No joo, on siinä monta muutakin tekijää, mutta noin karrikoidusti ajateltuna ammatillisella koulutuksella olisi elantosi taattu, vaikka olisitkin työtön. En siis mitenkään halua kannustaa ketään opiskelemaan itseään työttömäksi, mutta se vaan on karu fakta tänä päivänä, ettei kaikille osaajille töitä löydy ainakaan ihan heti. Ammattiin opiskelevilla on sentään osaaminen oman alan töihinsä, mutta mitä ylioppilailla on? Tietoa ja taitoa, jolla yksistään ei työssä tehdä yhtikäs mitään.

Tarkoitukseni ei ole mollata ylioppilaita, ei suinkaan. Kaikille ei vaan löydy heti yläasteen jälkeen mielenkiintoista tai sopivaa koulutusta ammattiopistoista. Eikä pidäkään löytyä. Siksi lukioon jatkaminen onkin hyväksi. Vaihtoehtoisesti kun voisi myös ajatella jättävänsä opinnot siihen. Se mikä minua ihmetyttää, on lukiokoulutuksen "tiede"painotteisuus. Yläasteella on sentään TET-viikkoja, mutta missä on lukiokoulutuksen yhteydet työelämään? Ehkä niitä jossain häilyvästi voi nähdä, mutta eikö olisi toivottavaa, että mitä pidemmälle kouluttautuu, sitä enemmän koulutus myös yhtyisi työelämään? Aikanaan ala-asteella oli taksvärkkipäivä. Yksi päivä työtä tehden. Oli se sitten oikeassa firmassa tai kotona siivoten, mutta töitä kuitenkin. Ylä-asteella kaksi muutaman viikon mittaista työelämään tutustumisjaksoa ihan oikeissa työpaikoissa. Lukiossa... ei mitään. Luulisi, että koko yhteiskunnan kannalta olisi järkevää lisätä lukiokoulutukseen työelämäyhteistyötä ja työharjoittelua. Näin lukionuoretkin saisivat lisäkokemusta työmaailmasta, ja kenties löytäisivät helpommin kesätöitä tai töitä lukion päätteeksi ennen seuraavia opiskeluita. Loppujen lopuksi, kaikki koulutushan tähtää työn tekemiseen sitten joskus aikuisena.

Onnittelut nyt kuitenkin tasapuolisesti kaikille ammattiin valmistuville, lukion päättäville ja ylioppilaille!