Jääkiekko. Tuo tunteita herättävä kansallislaji. Eikun hei, pesäpallo onkin kansallislajimme. Jääkiekko vain yksi muiden joukossa. Tai ei nyt sentään. Se on ainut (suuren yleisön) laji jossa maamme menestyy vuodesta toiseen hyvin. Siksi sitä halutaan katsoa sankoin joukoin. Kukapa ei haluaisi kanssaelää onnistumisia ja voittoja? Siksi saksalainen formulakuljettaja Nico Rosbergikin luetaan aina pärjätessään suomalaiseksi, vaikka lippu nimen vieressä kertookin toista.
Kysyntää on siis. Mutta niin on tarjontaakin. Kuten monista viime aikojen kommenttifoorumeista olemme saaneet lukea ja kuulla, on SM-liigassa liian monta runkosarjan ottelua, EHL-turnaukset voisi pudottaa puoleen ja MM-kisat järjestää joko kerta kahteen vuoteen tai ainakin jättää ne väliin olympiavuonna eli joka neljäs vuosi. Mutta miksi! Katsojia riittää kuitenkin. Ja tosifanit katsovat myös NHL, KHL, AHL sun muut ottelut. Liput myy, kanavapaketit myy ja tarjonta varmasti vastaa kysyntää. Tai ainakin vastasi tähän asti. Jossain kohtaa tulee ainakin kysynnän puolella vastaan kipuraja. Niinkuin olemme jo saaneet lukea. Perheillä ei ole varaa jne. No nyt on lippujen hintoja laskettu. Jee. Ei pitäisi enää olla rahasta kiinni (no monella se voi olla edelleen, 4 lippua 155€ mutta entäs jos sinulla ei ole ketään, jonka kanssa liput jakaa...)!
Mutta miten tähän kaikkeen päädyttiin? Miksi liput oli aluksi (ja edelleen) niin kalliita? Iskikö ahneus? Ei, kuluja on 19 miljoonaa, kuten niin monesti olemme kuulleet. Sitten tehtiin järjettömän mahtava Leijona-kiertue useilla paikkakunnilla, siellä myytiin halpoja lippuja. No jepjep. Paljonkohan tuo suuri ja mahtava kiertue tuotti kuluja? Oliko se ihan tarpeellinen? Kahdella paikkakunnalla menin tapahtuman ohi, eikä siellä suuria yleisöjä sillä hetkellä näkynyt. Olisiko ollut fiksumpaa ja edullisempaa järjestää useilta paikkakunnilta Leijona-bussikuljetus johonkin tiettyyn peliin ostetun lipun hinnalla? Olisiko kisalipun hinta tuntunut niin pahalta, jos sillä sai kuljetuksenkin kaupan päälle. Leijona-bussissa. No tiedä häntä.
Sen minä vaan tiedän, että itse tapahtumajärjestämistä opiskelleena ensimmäinen asia budjetointiin liittyen on, että lipputulojen varaan ei saa laskea. Lähtökohtaisesti kaikki kulut pitää kattaa muulla ja myydyt liput on vain pelkkää profitia. Jääkiekkopiireissä on vissiin toisenlaiset opit. Siellä kulut oli tarkoitus kattaa lähes pelkillä lipputuloilla. Jokatapauksessa maku koko touhuun on mennyt. Vaikka saisin ilmaisen lipun, en sitä käyttäisi. Paitsi jos se on lippu finaaliin. Tai VIP-lippu kaikilla herkuilla. Ja kavereille kanssa. Ja ehkä joku priva fanitapaaminen joukkueen kanssa. Ja Mertarannan selostuskoppikin olis kiva nähdä... Hups, näin helpostiko se ahneus kuitenkin hiipii esiin? Ei, kyse on vaan kulujen kattamisesta. Maksaa se peliin menokin jotain, bussilla juna-asemalle, Z-junalla Pasilaan, syödäkin pitäis, ja ostaa fanisälää, vielä palata kotiinkin sitten pelin jälkeen.
Ehkä kuitenkin katson pelit jatkossakin kotisohvalta. Ja ohjelmaoppaan mukaiset Leijonien treenit 24/7:lta. Paitsi, että jäällä ei äskenkään ollut ketään. Lahjattomat treenaa. Se oppi on näemmä tuttu jääkiekkosektorillakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti